Luton miesten muisto ei himmene
90-vuotias Luton mies Juhani Morottaja seurasi Luton miesten Ivalon perinnepäivän ohjelmaa viime torstaina Raja-Joosepin kentällä. Tapahtumaan osallistuivat myös Inarin kunnan 9.-luokkalaiset ja Ivalon rajajääkärikomppanian varusmiehet. Sotahistorioitsija, kapteeni evp Hannu Paananen kertoi vieraille Luton kairassa sotineiden Er.Os.P:n eli Petsamon Erillisosaston historiasta. Puhekielessä osastosta käytetään myös nimitystä Erillisosasto Pennanen joukkojen komentajan, eversti Antti Pennasen mukaan.
Luton miesten sota oli jatkuvaa, aktiivista lähi- ja kaukopartiointia tiettömällä ja vaikeakulkuisella erämaa-alueella, vastassa vihollinen, joka myös osasi sissisodan taidot. Nimet Luttokylä, Nuorttijärvi, Nokikukkula, Lounavaara, Kaaptoaiv ja monet muut kertovat käydyistä kovista taisteluista.
Aselevon solmimisen jälkeen syyskuussa -44 Er.Os.P irrotettiin rintamasta ja siirrettiin Kemiin, jossa Päämajan käskyn mukaan tehtävänä oli suojata kaupungissa olevat tärkeät teollisuuslaitokset.
– Luton sota oli erilaista kuin Karjalan kannaksella, mutta henki oli vaarassa meilläkin. Kun partiot sattuivat kohdakkain, niin taisteluja syntyi. Ja venäläinen saattoi aina väijyä auto- ja venekuljetuksia. Miinojakin sai pelätä ja niitä purettaessa oli henki vaarassa pioneereillakin, kertoi Morottaja.
Lutolla Morottaja osallistui myös tiedustelutehtäviin, sillä hän oli ikänsä erämaassa asuneena miehenä tottunut liikkumaan metsässä ja osasi olla siellä hiljaa ja näkymättömissä. Morottaja selvisi sotareissustaan elävänä ja haavoittumatta.
– Oli vain hyvää tuuria, sanoo Luton mies vaatimattomasti.
Teksti: Jaakko Peltomaa, Inarilainen-lehti
